Kahvakuula ja sen historia? Mikä se on oikein? Miten se tuli Suomeen?
Kaikki ovat hyviä kysymyksiä, joihin ajattelin vastata tällä blogipostauksella.
Aloitetaan koko blogin pitäminen käymällä läpi välineen koko historia. Kerron myös milloin ja miten se rantautui tänne Suomeen.
Tämä on pitkä artikkeli ja mielenkiintoinen katsaus toivottavasti kuulailun historiaan. Otahan hyvä kuppia kahvia ☕ ja vietä mukava hetki lukien tekstiäni.
Täällä kahvakuula.com sivuilla en käytä tekoälyä lainkaan tekstin tuottamiseen, vaan kirjoitan itse kaiken alusta saakka. Tämä on vähän kunnia-asia minulle. Tällä kokemuksella pitää pystyä tuottamaan hyvää sisältöä.
Jos tässä artikkelissa on joku asia väärin, kerro siitä minulle ja oikaisen sen. Minusta oli äärimmäisen hauskaa tutkia kuulan historiaa ja seison sanojeni takana.
Olkaa hyvä. Kahvakuula ja sen lyhyt historia.
Vaihe 1: kahvakuulan käyttö 1700-luvulla
Kahvakuula tunnetaan myös nimellä girya, on mielestäni pieni tykinkuula kahvalla. Pallo missä on kahva.
No tämän härvelin juuret ulottuvat Venäjälle 1700-luvulle asti ja sillä on pitkä historia fyysisen harjoittelun apuvälineenä. Mutta sen tarina ei alkanut sellaisena.
Kahvakuulan ihan ensimmäiset käyttötarkoitukset ovat hieman historian hämärissä, mutta ilmeisesti sitä käytettiin venäläisten maataloustöissä jo 1700-luvulla.
Kuula oli alun perin viljan punnitukseen liittyvä paino, jota kutsuttiin nimellä girya. Jossain kohtaa maanviljelijät huomasivat, että kahvan ansiosta sitä oli helppo nostella ja sillä sai treeniä aikaiseksi.
Joten he alkoivat käyttämään tätä ”punnusta” voimaharjoitteluunsa ja kuulatreenin ensimmäiset askeleet otettiin.
Muuten 1700-luku meni kuulan osalta historian hämärissä. Tästä ajanjaksosta ei ole dokumentteja olemassa, joten tämä on vain arvailuani.
Vaihe 2: Saksalaiset voimistelijat ”Turners” 1800-luvulla
Siirryttiin seuraavalle vuosisadalle.
Saksassa alkoi 1800-luvun alussa liike, jota kutsuttiin Turneriksi. Se promotoi voimakkaasti saksalaista kulttuuria, fyysistä harjoittelua ja politiikkaa. Ehkä sitä voisi luonnehtia poliittiseksi urheilutoiminnaksi, joka pyrki vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin.
Kuvassa turnereita vuonna 1866 Amerikassa.
Tältä ajanjaksolta kun katsoo treenikuvia, niissä on ensimmäisiä viitteitä pyöreistä treenivälineistä ja painoista, joita voisi ehkä ajatella pienellä mielikuvituksella kahvakuulien ensimmäiseksi versioksi.
Liike kuitenkin levisi hyvin nopeasti myös Amerikkaan ja sinne perustettiin maan ensimmäiset yleiset kuntosalit Charles Beckin johdolla vuonna 1826.
Ehkäpä tärkein henkilö tässä ajanjaksossa oli herra nimeltä Johann Guts Muth, jota pidetään seiväshypyn isänä. Hän loi myös koululiikunnan ensimmäiset versiot sekä oli mukana luomassa permantovoimistelun standardeja.
Pidän hyvin todennäköisenä, että hän myös oli vaikuttamassa omalta osaltaan näiden pallomaisten treenivälineiden kehityksessä.
Vaihe 3: Felice Napoli astuu näyttämölle 1850
1850 voimamiesten näyttämöitä hallitsi muuan italialainen, jota pidetään myös ensimmäisenä voimamiehenä maailmassa. Hänen nimensä on Felice Napoli.
Hänen lempinimi olikin Italian Hercules. Hän loi uransa voimamiehenä erilaisissa näytöksissä ja sirkuksissa. Napoli toimi myös professori Attilan mentorina, josta lisää kohta.
Joten Napolin merkitystä kahvakuulien historiassa ei voi väheksyä.
Tältä ajanjaksolta on säilynyt hyvin vähän kirjoitettua treenimateriaalia, mutta jotain kuitenkin.
Voimme katsoa Napolin mainoslehtisiä sirkuksesta ja näissä on piirretty hänen tekevän pystypunnerruksia, kantamista, nuijalyöntejä ja vastaavia aikansa treeniliikkeitä.
Eli hän käytti varmuudella ainakin nuijaa esityksissään, mutta itse kahvakuulasta ei ole piirrustusta olemassa tietääkseni.
Pidän kuitenkin hyvin todennäköisenä, että tämän ajan voimamiehet ja -naiset ovat treenanneet aikansa kahvakuulilla.
Vaihe 4: ensimmäinen havainto ”kahvakuulasta”
Samaan aikaan Napolin kanssa voimaskeneissä pyöri nainen nimeltä Elise Serafin Luftmann. Hänen bravuurinsa oli voimajongleeraus tykinkuulilla. Hänet on ikuistettu nostavan myös rengaspainoja, jotka näet kuvassa.
Pienellä mielikuvituksella ne voisi hieman muistuttaa jo kahvakuulaa.
Elise esiintyi urallaan ympäri Keski-Eurooppaa ja hänet tunnettiin jongleerauksen lisäksi myös raskaiden esineiden nostamisesta.
1880 puolestaan saadaan vihdoinkin ensimmäinen valokuva pallomaisesta esineestä ja asialla voimamies Bavarian Hercules Hans Steyrer.
Tässä valokuvassa hän on nostanut 240 kiloa painavan kiven ja samalla hän pitää 23 kiloa painavaa pallopainoa suoralla käsivarrellaan.
Voisko tätä luonnehtia ensimmäiseksi valokuvaksi ”kahvakuulasta”? Sinun mielipide asiasta on yhtä hyvä kuin minunkin.
Vaihe 5: maailman ensimmäinen personal trainer
Vähänkin voimailun ja kehonrakennuksen historiaa tunteva tietää heti kuka on professori Louis Attila.
Hän ei ollut oikeasti mikään professori, mutta hänen lempinimen tunsivat kaikki.
Attila oli todennäköisesti ensimmäinen voimamies, joka suoritti näytöksiään pallomaisilla painoilla 1800-luvun loppupuolella. Nämä muistuttivat jo hieman nykyaikaisia kuulia.
Mitä Attila lopulta oikein teki ja miksi hän on niin tunnettu?
- Hän loi treenikulttuurin 1800-luvun Euroopassa ja Jenkeissä. Hän oli aikansa influensseri.
- Hän oli pioneeri painojen käytöstä ammattiurheilijoiden suorituskyvyn parantamisessa.
- Hän aloitti personal trainerin palvelut varakkaille ja julkkiksille.
- Hän oli naisten tasa-arvon edistäjä urheilussa.
- Hän toimi Eugen Sandow’n valmentajana.
- Hän loi painonnostotekniikoita, joita käytetään nykyäänkin levytangolla.
Vaihe 6: Mr Olympia tekee tempauksen kahvakuulalla
Eugen Sandow on modernin kehonrakennuksen isä ja hän on todennäköisesti ensimmäinen henkilö, joka teki tempauksen tai pystypunnerruksen kahvakuulalla 1880 – 1890 välisenä aikana.
Yhdessä poseerauskuvassaan hän on nimittäin nostanut kahvakuulan päänyläpuolelle esitelläkseen fysiikkaansa.
Sandow on legenda. Äärimmäisen vahva ja omasi erittäin atleettisen kehon. Tästä sitten syntyi lopulta myös kehonrakennuskilpailut aivan ammattitasolle asti.
Sandow kirjoitti useita kirjoja harjoittelustaan. Näiden avulla myös muut pääsivät kiinni oikeanlaiseen harjoitteluun ja ne olivat erittäin suosittuja teoksia aikanaan.
Vaihe 7: muutama kunniakas maininta
Kuulahommat menivät eteenpäin pikkuhiljaa ja aivan sieltä 1800-luvun lopusta voidaan kunniamainita muutama saavutus.
Charles Batta kehitti Get Up liikkeen.
Apollon Louis Uni nosti raskaita kahvakuulia treeneissään.
Puolalainen Emil Voss voimajongleerasi 32kg kahvakuulilla.
Vaihe 8: fyysien harjoittelun pioneeri vie kuulailua eteenpäin
Theodor Siebert oli saksalainen painonnoston ja fyysisen treenauksen todellinen pioneeri.
Hän oli tutkija ja kirjoittaja. Hän julkaisi 1899 kirjansa ”Yleisurheilun Katekismus”. Kirjassaan hän yhdisti harjoitushavainnot tieteelliseksi kattavaksi teokseksi. Eli aikansa Wikipedia.
Tässä kirjassa oli ensimmäistä kertaa tarkat ohjelmat painoineen mukana.
Siellä esiintyi sana ”Kugelgewicht”, joka tarkoittaa suomeksi kahvakuulaa. Tällä välineellä hän ohjeisti tekemään hauiskääntöjä, rinnallevetoja ja tempauksia. Siebert oli myös pistoolikyykyn keksijä.
Vaihe 9: modernin kahvakuulan isä
Puolalaista urheilulääkäri Wasaw Krajewskiä voidaan pitää modernin kahvakuulan isänä. Hän loi ensimmäiset liikkeet kahvakuulille ja oli muutenkin erittäin aktiivinen luomaan harjoitusmenetelmiä välineelle.
Toiminnallinen harjoittelu, kehonpainotreenit, voimaharjoittelu ja monta muuta, Krajweski vaikutti kaikkien näiden syntymiseen.
Vuonna 1870 hänet ylennettiin Venäjän sisäministeriön lääkäriksi, johtuen hänen hyvistä näytöistä maassa riehunutta koleraa vastaan. Joten hän sai huomattavasti vaikutusvaltaa Venäjällä.
Tästä syystä kahvakuulaharjoittelu juurtui osaksi venäläistä urheilukulttuuria.
Hänen innostuneisuus ja avoimuus uusille ideoille johti siihen, että kahvakuula omaksuttiin Venäjällä harjoitteluvälineeksi.
Myös toinen puolalainen painija nimeltä Ladislaus Pytla vaikutti suuresti Krajewskin kahvakuulatekniikoihin.
Hän toimi Krajewskin valmentajana ja hänen merkitystään kahvakuulatekniikoiden syntymisessä ei voi väheksyä.
Hänen vuonna 1930 julkaisemassaan kirjassa ”Podenoszenie Ciezarow” on kuulemma kokonainen luku eräänlaisista kahvakuulaharjoituksista. Rinnallevetoja, työntöjä, long cycle, tempausta ja niin edelleen.
Yritän saada kirjan omaan hyllyyni ja täydennän siitä tähän kuvia.
Samaan aikaan vaikutti myös saksalainen voimamies Arthur Saxon yhdessä veljiensä kanssa.
Hän julkaisi myös kahvakuuliin liittyviä teoksia.
Ja myös Georg Hackenschmidt on pakko mainita tässä kohtaa samalta aikakaudelta.
Hän oli kuuluisa painonnostaja ja painin raskaan sarjan maailmanmestari. Olet ehkä kuullut Hack-kyykystä? Hän kehitti liikkeen ja oli mukana myös penkkipunnerruksen syntymisessä.
Myös hän julkaisi teoksia, joissa treenattiin kahvakuulilla.
Kuulailu otti näiden herrojen avustuksella todella suuria harppauksia eteenpäin 1900-1930 välisenä aikana. Moderni kahvakuula syntyi.
Vaihe 10: Ivan Lebedev
Puhutaan vielä viimeisessä vaiheessa herrasta nimeltä Ivan Lebedev.
Hän oli kuuluisa painonnoston pioneeri ja kirjoittaja. Hän oli mukana Krajewskin ja Pytlan kanssa kehittämässä kahvakuulille harjoituksia Venäjällä.
Tarina kertoo, että hän oli todellinen kuulailun fanaattinen kannattaja.
Lebedev uskoikin, että ”Jokaisen tulisi olla vahva!”. Hän korosti varsinkin kahvakuulaharjoittelun hyötyjä seuraavasti:
”Koska kaikissa kaupungeissa ei ole urheiluseuroja, joissa olisi hyvä valikoima raskaita painoja tai levytankoja, huomion tulisi ensisijaisesti kohdistua harjoitteluun 1, 2 ja 3 poodin kuulilla.”
Pood on venäläinen painoyksikkö, joka kertoo kuulan painon.
Lebedevin ja muiden ansiosta kuulaharjoittelu kehittyi systemaattisemmaksi ja siitä tuli tärkeä osa armeijan sekä urheilijoiden fyysistä harjoittelua.
Vuonna 1948 kahvakuulaurheilu, eli girevoy sport virallistettiin ja ensimmäiset kilpailut järjestettiin Moskovassa.
Lajeihin kuuluivat työntö (jerk), tempaus (snatch) ja pitkä työntö (long cycle). Kahvakuulat standardoitiin painoihin 16 kg, 24 kg ja 32 kg, jotka ovat edelleen yleisimpiä kilpailupainoissa.
1962 sääntöjä muokattiin ja painoluokat syntyivät.
Vaihe 11: 2000-luku ja kuulan uusi nousu maailmalla
2000-luvun alussa kahvakuula löysi tiensä lopulta länsimaihin, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan kun liikuntatrendit alkoivat korostaa toiminnallista harjoittelua.
Pavel Tsatsouline oli entinen neuvostoarmeijan kuntovalmentaja. Hän oli keskeinen hahmo kahvakuulien esittelyssä länsimaalaisille.
Hän toi mukanaan venäläisen harjoittelukulttuurin ja teki kahvakuulasta suositun työkalun niin ammattilaisurheilijoille kuin tavallisille kuntoilijoille.
Suurelle yleisölle kuula oli mystinen väline vielä 2000-luvun alussa ja kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan siitä. Heille myytiinkin helposti ajatus siitä, että kahvakuula oli jokin ”salainen ase”, jonka tämä muukalainen toi kaukaisesta maasta.
Tämä mielikuva toimi ja kuula alkoi elämään kultaista aikaa 2000-luvun alkupuolella.
Vaihe 12: kuula rantautuu Suomeen 2007
Pavelin kirja Enter the Kettlebell vuonna 2006 ja hänen aktiivinen esiintyminen Yhdysvalloissa tekivät kahvakuulasta symbolin toiminnalliselle treenille.
Kahvakuula = toiminnallinen treeni
Noinhan se meni silloin aikoinaan, jos muistat?
Tämä buumi ei jäänyt todellakaan huomaamatta Suomessakaan. Muistan tämän buumin hyvin itse, koska juuri siihen aikaan aloitin oman projektini sairaalloisen ylipainoisena.
Kahvakuula tuli hetkessä kaikkialle. Ensimmäiset kahvakuulakurssit herättivät järjettömästi hypeä ja siitä kohistiin kuntokeskuksissa.
Sitä oli vaikea olla huomaamatta 2007.
Suomeen kahvakuula tuli todennäköisesti ensimmäisen kerran maaliskuussa 2007, jolloin Googlesta tehtiin ensimmäinen haku aiheesta.
Muuten kuula oli täysin tuntematon käsite Suomessa. Sitä ei ollut missään saatavilla ja kukaan ei osannut tehdä sillä mitään.
Mutta pikkuhiljaa kahvakuulatunteja alkoi löytymään joka kylästä. Googlen mukaan kovin suosio kuulalle oli Suomessa 2012-2013 välinen aika, jolloin kuulia alkoi saamaan myös marketeista yms.
Suomessa kahvakuulan suosio lähti varsinaiseen nousuun kun media ja silloiset influensserit alkoivat puhumaan sen eduista.
Samalla kahvakuulaan liittyvät ohjeet, videot ja treeniohjelmat alkoivat yleistyä netissä ja eri medioissa.
2025 mitä kuulalle kuuluu nykyään Suomessa?
Kahvakuula koki pienen nosteen koronan aikana, selvä piikki näkyy Googlen statistiikassa yllänähdyssä kuvassa. Sen jälkeen kysyntä palasi takaisin normaaliksi.
Ehkä nyt 2025 kahvakuula on pienoisessa nosteessa. Omasta mielestäni olen nähnyt nyt vähän enemmän kuulamateriaalia netissä kuin aikaisempina vuosina.
Sitä tukee myös Googlen statistiikka, joka kertoo trendin olevan nousussa juuri nyt. Eniten kahvakuulaa kysellään Savon ja Kainuun suunnalla.
Olen huomannut, että maailmalle on perustettu pelkästään kahvakuulaan erikoistuneita saleja pitkän tauon jälkeen ja näitä onkin hauska myös seurata.
Ollaan tavallaan palattu 20 vuotta taaksepäin ja aloitettu puhtaalta pöydältä.
Tämä on hyvin mielenkiintoinen trendi minulle itselleen. Ehkä saan kunnian olla mukana tässä kahvakuulan uudessa tulemisessa Suomessa.
Minua kiinnostaisi kahvakuulasalin aloittaminen Naantalissa. Tein matalan kynnyksen kahvakuulapienryhmää täällä Naantalissa 2022 noin puolisen vuotta ja siitä jäi ihan kivat fiilikset.
Nyt 2025 minua kiinnostaisi luoda oikea treeniryhmä kuulan ympärille, jossa keskityttäisiin tekemään lihasta, voimaa ja kondista. Samanlaisessa tyylillä miten itsekin treenaan.
Laitan tämän auki myös tuonne palveluihini, jos vaikka juuri sinä innostut treenaamaan kuulilla nousujohteisesti.
Blogi on nyt korkattu. Ensimmäinen artikkeli on valmis. Toivottavasit pidit tästä artikkelista ja kahvi oli hyvää.
Lähdetään tästä yhdessä kohti kuulan nousua. Lisää artikkeleita varmasti tulossa lähiaikoina. Pistähän sivut seurantaan ja YouTuben kuulasoittolista myöskin tilaukseen.
Coffee, swings and things!
